Finnkinon kampanjan toimistona oli Dagmar.
Tiimin kokoonpano: Finnkino teatterilevitys; Marketing Manager Anna Lujanen,  Production Manager Ulla Leisio,  Marketing Assistant & Publicity Liisa Lehmusto, Head of Theatrical Distribution Mika Nieminen, Sales Assistant  Mirka Laurila ja Marketing Assistant Katariina Vuori.
Dagmar; Client Manager Sari Ljokkoi, Strategic Planner Lassi Miettinen, Media Planner  Gunilla Stenbock-Leppänen, Project Manager  Karolus Viitala, Media Planner Jonna Lindfors,  Media Planner Jaakko Korhonen ja Client Director Anna Salo.

Elokuvien markkinointibudjetit ovat Suomessa usein pieniä, joten volyymin sijaan tarvitaan huimia ideoita sekä oivaltavasti rakennettua näkyvyyttä, jossa hyödynnetään mahdollisimman paljon ansaittua mediaa. Finnkinon Diktaattori-kampanja on loistava esimerkki siitä, miten ideoiden suuruudella voidaan kompensoida resurssien pienuutta.

Markkinointikampanjan tavoitteena oli raivata Diktaattori-elokuvalle nopeasti valtakunnallinen huomio, herättää kiinnostus sekä ohjata lipunmyyntiin. Elokuvan päähenkilöä, Wadiyan tasavallan hallitsijaa amiraalikenraali Aladeenia käsiteltiin nerokkaasti oikeana, olemassa olevana diktaattorina ja Wadiyan valtiota oikeana valtiona. Wadiyan tasavalta perusti Suomeen väliaikaisen suurlähetystön, joka otettiin mukaan elokuvan markkinointiin. Tavoitteena oli vallata Wadiyan valtion nimissä tarkoin valittuja kohderyhmään hyvin profiloituvia medioita.

Näyttävässä kampanja-aloituksessa Subin tehoviikolla paljastettiin, että Wadiyan valtio on ottanut kanavan haltuunsa. Kampanjassa NRJ:llä haettiin työharjoittelijoita lähetystöön, ja vapun aikoihin levisi valokuva diktaattoripartaisesta Havis Amanda -patsaasta. Sosiaalisessa mediassa lanseerattiin Finnkinon teatterilevityksen Facebook-sivu Leffamaailma ja Twitterissä tiedotettiin Wadiyan Suomen-suurlähetystön omalla tilillä. Ennen ensi-iltaa amiraalikenraali Aladeen antoi haastattelun City-lehdelle ja MTV3:n Huomenta Suomi -ohjelman kanssa tehtiin suora puhelinhaastattelu. Kytkös Suomeen ja suomalaisiin pidettiin vahvasti mukana kampanjassa, ja markkinointiin taitavasti kytketyn viestinnän avulla onnistuttiin saamaan runsaasti ansaittua mediaa ja puheenaiheita Suomen kansalle.

Elokuvan menestyksen kannalta on elintärkeää onnistua heti ensi-iltaviikonloppuna, ja Diktaattori-elokuva nousikin Suomen katsotuimmaksi elokuvaksi ko. viikonloppuna. Kokonaiskatsojamäärä 190 000 oli lähes tuplasti parempi kuin tavoitteeksi asetettu 100 000 katsojan hittielokuvan raja. Suomessa Diktaattoriin investoitu markkinointieuro tuotti jopa kolme kertaa enemmän lipunmyyntiä kuin muissa Pohjoismaissa. Kampanja opetti, että tuloksellinen markkinointi vaatii ensisijaisesti kirkasta strategiaa ja uskallusta tehdä toisin. Diktaattoria tekemässä oli huipputiimi, jossa asiakkaalla ja toimistolla oli selkeä yhteinen päämäärä ja hurja into tehdä.

Katso case-video »

Fazer Leipomoiden kampanjan mainostoimistona oli SEK & GREY.
Tiimin kokoonpano: Fazer Leipomot; Brand Manager Hannu Korpivaara, markkinointijohtaja Maria Pimenoff, Consumer Insight Manager Marja Hakala, Portfolio Manager Antti Kuisma, kategoriapäällikkö Eija Koskelainen ja Fazer Myllyn johtaja Pekka Mäki-Reinikka.
SEK&GREY; Art Director Anna-Mia Myllykangas, copywriter  Mikko Martikainen, asiakkuusjohtaja Jarkko Leskinen, tuottaja  Sirpa Viitamäki ja graafinen suunnittelija Tomi Rantonen.
Kampanjan mediatoimistona oli Dagmar ja tuotantoyhtiönä Front Desk.

Ruisleivistä tunnetun Oululaisen haasteena oli erottua kilpailijoista. Ne kun sattuivat myös leipomaan suomalaisten pitämiä ruisleipiä. Lisäksi tämä piti tehdä tavalla, joka palvelisi kaikkia sen ruisleipiä sekä kasvattaisi kampanjan kärjeksi valitun Jälkiuunileivän myyntiä välittömästi – tunnettuuden ja markkinointibudjetin ollessa selvästi eri kokoluokkaa kilpailijoihin nähden.

Myyntitavoitteeksi asetettiin reilu kasvu +12 % (EUR), vaikka edellisenä vuonna oli jo onnistuttu tekemään vastaava tasonkorotus vastoin leipämarkkinan edellisvuosien alamäkeä. Mielikuvallisena tavoitteena oli ylläpitää Jälkiuunileivän preferenssiä edellisvuoden korkealla 50 % tasolla. Viestinnällisenä tavoitteena oli kaksinkertaistaa Jälkiuunileivän spontaani tunnettuus 15 %:iin, jolla se sijoittuisi top-4 tunnetuimman leipämerkin joukkoon.

Ratkaisu löytyi Oululaisen tavoitepositiosta aidoimpana kotimaisena ruisleipänä.

100 % kotimainen ruisleipä vastaisi loistavasti entistä tiedostavampien kuluttajien vaatimuksia lisäaineettomuudesta, raaka-aineiden jäljitettävyydestä ja lähellä tuotetusta ruuasta. Oululaisen ruisleipien lisäaineettomuus ja kotimainen työ olivat jo totta. Haasteeksi osoittautui kotimainen ruis. Lähtötilanteessa sitä riitti vain joka toiseen Oululaisen ruisleipään, vaikka sitä ostettiin niin paljon kuin sitä oli saatavissa.

Oululainen ryhtyi töihin.

Yksi teoista oli Pro Ruis ry – perustajina Fazer Leipomot, Fazer Mylly, Boreal Kasvinjalostus ja Raisio-konserni sekä sopimusviljelijät. Hanke toisi Oululaisen pyrkimyksille lisää uskottavuutta.

Markkinoinnin haasteena oli löytää tapa kommunikoida Oululaisen ruisleipien kotimaisuudesta ja siihen liittyvästä keskeneräisestä hankkeesta ilman, että se muuttaa mielikuvaa rehellisestä suomalaisesta leivästä tai luo epäilyksen aineksia brändiin. Raaka-aineen osalta viestiä ei saisi ymmärtää väärin.

Päätettiin keskittyä siihen, mikä Oululaisessa ja ruishankkeessa oli jo totta. Aidoimmin tästä kertoisivat Pro Ruis -hankkeeseen sitoutuneet sopimusviljelijät. Heille projekti oli yhtä alkutekijöissä kuin Oululaiselle.

Sataprosenttisesti TV-mainontaan fokusoitu kampanja onnistui välittämään vaativan viestin tavalla, joka tuotti kiistattomat kaupalliset tulokset pitkäksi aikaa. Kampanjan 2 kk:n aikana Jälkiuunileipä ylitti myynnin kasvutavoitteensa kolminkertaisesti (+39%) ja piti sen samalla tasolla pidemmälläkin 6 kk:n mittausjaksolla. Spontaanissa tunnettuudessa Jälkiuunileipä nousi valtakunnan kolmoseksi ja sai kaksi tuotettaan tummien leipien top-10:iin.

Mikä tärkeintä Oululainen oli löytänyt positiivisen sekä kaupallisesti toimivan tavan kommunikoida hankkeestaan täysin kotimaisen ruisleivän puolesta, mikä ratkeaisi rukiin osalta vasta 2016.

Ei syntynyt negaatioita tai kuluttajien hämmennystä. Vaan entistä vahvempi Oululainen.

A-Klinikkasäätiön kampanjan mainostoimistona oli Havas Worldwide Helsinki.
Tiimin kokoonpano: A-Klinikkasäätiö; projektikoordinaattori Janne Takala ja projektipäällikkö Minna Ilva.
Havas; Creative Director  Marko Vuorensola ja copywriter Annu Terho. Muut suunnitteluun vaikuttaneet tekijät: Paul Earl, Nina Myllyharju, Muusa Salminen ja Timo Sundvik.
Kampanjan tuotantoyhtiönä oli Sauna@Grilli films.

Viime vuosien uutisointi ja etenkin viime syksy on herättänyt paljon kysymyksiä lasten turvallisuudesta Suomessa. Tutkimuksen mukaan joka neljäs suomalaisista on kokenut vanhempiensa käyttäneen liikaa päihteitä ja jopa kolmannes pienten lasten isistä on alkoholin riskikäyttäjiä. Vanhempien päihteidenkäytöstä johtuvat lasten huostaanotot ovat tilastojen mukaan yleistyneet.

Surulliset esimerkit muistuttavat lasten kokemusten kuuntelemisen tärkeydestä. Yksi yleisimmistä traagisten tapausten sekä huostaanottojen syistä on yhä vanhempien alkoholi- ja muut päihdeongelmat.

A-klinikkasäätiön Lasinen lapsuus toiminta edustaa lapsen näkökulmaa. Hirviöt kampanjalla halusimme pysäyttää, herätellä ja osallistaa vanhempia. Myös niitä joilla ei ole ongelmaa tai jotka eivät koe alkoholia ongelmana omassa perheessään. Tavoitteena oli huolehtia, että suomalaiset vanhemmat ottaisivat lapsen näkökulman huomioon aina käyttäessään alkoholia lasten läsnäollessa. Lisäksi kampanjalla haluttiin aktivoida vanhemmat, yhteiskunnan vaikuttajia sekä mediaa jakamaan omia näkemyksiään järkevästä lasten seurassa tapahtuvasta alkoholin käytöstä.

Isona tavoitteena toimenpiteillämme on vaikuttaa yhteiskunnan tapakulttuurin muutokseen tuomalla näitä vaikeita ja vaiettujakin aiheita julkiseen puhetilaan ja muokata sitä oireilun sijaan kehittävään ja ongelmia ratkaisevaan suuntaan.

Yhteiskunnallisen kampanjan konkreettiset tulokset ovat nähtävissä tulevina vuosina muuttuneina asenteina, jotka periytyvät sukupolvelta toiselle, vähentyneinä syrjäytymistapauksina ja julkisen puhetilan muutoksena ongelmia ratkovaan suuntaan.

Hyvät ideat kumpuavat insightista joka on totta, nyt saimme kiinni universaalista totuudesta. Filmin Youtube versiota on katsottu jokaisesta maapallon noin 200:sta valtiosta ja avainmediat kaikilla mantereilla ovat tehneet aiheesta juttuja (mm. CNN, Huffington Post, CBS, NBC, RTL, MSN, Fokus, RPP, Der Spiegel, BBC, LA Times, Gawker, Fast Company, Euronews)

Onnistuimme luomaan ennennäkemättömän kansainvälisen ilmiön Suomesta käsin. Viral Video Chartin mukaan kampanja oli globaalisti vuoden 2012 kymmenen puhutuimman ja jaetuimman aiheen joukossa poliittisessa ja yhteiskunnallisessa kategoriassa!

Suomessa aihe nostettiin esiin kaikissa valtakunnan päämedioissa ja Lasisen lapsuuden edustajat pääsivät kertomaan lapsen näkökulmasta useisiin valtakunnallisiin ja kansainvälisiin medioihin, lisäksi Tasavallan Presidentti Sauli Niinistö lähti kampanjan suojelijaksi.

Filmi valittiin esitettäväksi Ylellä viikon ajaksi yhteiskunnalliseen kampanjapaikkaan ja viimeisimpänä Monsters -filmi valittiin esitettäväksi päivittäin neljän kuukauden ajaksi maailmanlaajuiselle Euronews-uutiskanavalle.

Tämän kertaisessa AdProfitissa oli ensimmäistä kertaa mukana juniorisarja, jossa 20–29-vuotiaiden suunnittelijoiden ja opiskelijoiden tehtävänä oli laatia kampanja Helsingin Sanomille.

1. sija Julius Miikkulainen, KING ja Karolus Viitala
Maksuton Hesari

Näkemys on johtanut hyvään ideaan ja erinomaiseen ratkaisuun. Myynnillisyys on hyvin osana ehdotusta. Moniulotteinen toteutus, jossa on huomioitu hyvin eri kanavat ja tuotteet.

2. sija Saana Klemola ja Jenni Komulainen

Opintotukea tästä elämästä

Rohkea idea. Hyvä mainonta myös provosoi. Kohderyhmäymmärrys on kohdallaan. Elävä toteutus, joka on hyvin viimeistelty.

3. Jussi Pekkala ja Mikko Heino

Kuvia tästä elämästä

Ehdotus on osallistava ja sopii hyvin brandille. Idea jäi hieman kevyeksi ja samanlaisia toteutuksia on tehty. Esitys on laadukkaasti toteutettu.

Kunniamaininta: Heini Ulmanen ja Sari Suutari
Tämän elämän opiskelijoita – kuinka Hesari saadaan kaikkien opiskelijoiden huulille

Vuoden 2011 EU:n ihmiskaupan vastaisena päivänä Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö IOM ja Vähemmistövaltuutetun toimisto halusivat saada viranomaiset, median ja suuren yleisön näkemään Suomessa tapahtuva ihmiskauppa.

Kampanjaa lähdettiin suunnittelemaan yhden printtisivun mediatilalla. Miten saada suomalaiset näkemään ongelma, jota he eivät halunneet nähdä? Tarvittiin pientä huijausta. Suomessa tapahtuva ihmiskauppa puettiin työpaikkailmoitusten muotoon ja niin syntyi kampanja Työ, jota kukaan ei haluaisi tehdä. Todellisten oikeustapausten pohjalta tehdyt ilmoitukset aikaansaivat kohua ja jopa työhakemuksia, lähinnä huonosti kieltä osaavilta.

Lopulta kampanja poiki runsaasti lisää mainostilaa ja nosti hetkeksi ihmiskaupan mediahuomion keskiöön. Lisäksi kampanja antoi vauhtia ihmiskaupan vastaiseen työhön Suomessa. On huomionarvoista, että kampanjan jälkeisenä kuukautena poliisi nelinkertaisti ihmiskauppatutkintansa, ja lisäksi sisäministeriö valmistelee parhaillaan uutta ihmiskauppalainsäädäntöä.

Kampanja on todennäköisesti ensimmäinen tuloksellisuudestaan palkittu markkinointikampanja, jonka tavoitteena on ollut vähentää kauppaa.

Norwegianin lanseerauksen alkaessa lentomarkkinat olivat uudelle tulokkaalle vähintäänkin haastavat: Finnairilla oli ylivoimainen tunnettuus ja preferenssi (yli 90%). Suomalaiset myös käyttivät lentokonetta matkustusvälineenä huomattavasti muita pohjoismaita vähemmän. Lisäksi niin sanottuja halpalentoyhtiöitä oli Suomessa käynyt lukuisia, mutta mennyt myös: joten suomalaisten epäluottamus halpalentoyhtiöiden toimintaa kohtaan oli suuri.

Puhutteleva mainonta perustuu oivalluksesta johdettuun konseptiin ja sen kiteytykseen. Oivalsimme, että meille suomalaisille on tärkeää saada kuulla, mitä muut meistä ajattelevat. Pidämme norjalaisia veljeskansana – meillä on paljon yhteistä.

Veljeskansoja erotti oikeastaan vain yksi asia: lentolippujen hinnat. Laitoimmekin siis norjalaisen (=Norwegian), kertomaan miten paljon yhteistä ja hyvää meillä onkaan. Suomalaisten ja norjalaisten samankaltaisuuksilla perusteltiin kepeään tyyliin sitä, miksi norjalainen haluaa tarjota suomalaisille halpoja matkoja. Olihan vain luonnollista haluta ystäväkansalle hyvää.

Kampanjan kiteytykseksi valittiin lause: “Vihdoin myös suomalaiset saavat lentää halvalla.”

Lanseerauksen tavoitteena oli saada Norwegianille vuoden 2011 loppuun mennessä 10 % markkinaosuus, joka on matkustajamäärällä mitattuna 1 myyty lippu per minuutti. Joka päivä, ympäri vuorokauden. Kampanjan tuloksena Norwegian myi Suomessa vuoden 2011 toisella kvartaalilla yli 500.000 lentoa. Asetettu “minuuttimyyntitavoite” saavutettiin puoli vuotta etuajassa.

Norwegianin lanseerauksessa huikean myynnillisen onnistumisen lisäksi erityisesti merkillepantavaa oli se, että Norwegian pystyi paitsi voittamaan nopeasti itselleen markkinaosuutta, myös nopeasti lisäämään lentämisen kokonaismarkkinaa Suomessa. Voisi sanoa, että Norwegian teki Suomen lentomatkailussa niin sanotusti ikeat. Lentoliikenne vilkastui Suomessa vuoden 2011 toisella kvartaalilla 10% verrattuna ensimmäiseen ja verrattuna edellisen vuoden vastaavaan kvartaaliin.

Bilarit, nuo tutut vaahtokarkit ruotsinlaivoilta ja Ikean hyllyiltä halusivat vallata koko Suomen. Kuinka se onnistuisi maassa, jossa karkkihyllyt notkuvat valmiiksi satoja eri vaihtoehtoja ja uudelle tulijalle on tilaa yhä vähemmän-

Valitsimme kohderyhmäksemme sen kaikkein haastavimman, karkkien heavy-userit, nuoret. Pääkanavaksi luonnollisesti heidän oman maaperän, verkon.

Konseptimme oli anarkistinen. Niin reaalimaailmassa kuin virtuaalimaailmassa tapahtui hauskoja tempauksia, jotka synnyttivät ennennäkemättömiä viraali-ilmiöitä. Kampanjoinnin keskipisteenä toimi Facebook, jonne ohjasimme kaiken liikenteen. Synnytimme niin reaalimaailmaan kuin virtuaalimaailmaan hauskoja tempauksia, jotka aktivoivat huikeita viraali-ilmiöitä.

Tavoitimme miljoonia ilmaisia silmäpareja, sillä pääsimme Iltapäivälehtien verkkosivujen luetuimmaksi uutiseksi kerta toisensa jälkeen! Kelikamerakuvissa näkyvien “tiellä ajelevien” Bilar-karkkiautojen avulla, huputettujen autojen avulla sekä “kaatuneiden” karkkikuljetusten kera.

Brändin kotikylän – Karkkilaakson – asukkaat (kilpailijakarkit) otimme rohkeasti brändimme puhemiehiksi. Ne kommentoivat jopa karkealla sävyllä “maahanmuuttaja-autojemme” vauhdikasta saapumista. Karkkilaakson seikkailuista tehtiin korkealaatuisia animaatiotarinoita.

Bilareiden brändin käyttäytymiseen kuuluu vahva aktiivinen osallistava asenne: arvotaan kottikärryillä varustettuja Karkkihyllyn tyhjennysiskuja, karkit aktivoivat ja keskustelevat, uusia karkkeja lanseerataan salatehtävillä, ja reaalimaailma ja virtuaalinen maailma jatkavat elämää hauskasti rinnakkain.

Kampanja iski kuin häkä. PR-arvon lisäksi Bilareiden ryhmä nousi suurimmaksi ja aktiivisimmaksi makeisbrändiryhmäksi Facebookissa. Tuplasimme tavoitteeksi asetetun markkinaosuuden ja mainontakin huomattiin kun mainonnan tunnettuus nousi koko väestössä 77%.

Kaikki tämä alle puolessa vuodessa.

Tavoite

Suomen Syöpäyhdistyksellä on kova tavoite: estää 400 000 nuorta tupakoimasta. Osa heistä jo polttaa, osa vasta pohtii ensimmäisen savukkeen sytyttämistä. Kuinka terveysjärjestö kykenee muokkaamaan tämän vaikean kohderyhmän käytöstä, ilman sormenheristelyä ja vieläpä vähäisellä kampanjabudjetilla?

Luova ratkaisu

Tupakointi on nuorelle tehokas ja nopea tapa sytyttää oma pieni kapina maailmaa ja vanhempia vastaan. Tuo tarve tyy- dyttyy jo ensimmäisessä henkosessa. Bonuksena tulee pari henkistä ikävuotta lisää ja sopivasti karheutta persoonaan. Samantien. Miten savuttomuuteen saisi tuotua vastaavan- laisen välittömän tarpeentyydytyksen?

Syntyi sosiaalisessa mediassa toimiva Quitter.fi-pal- velu, jossa nuori vastaa kerran päivässä tupakka-aiheiseen kysymykseen ja saa palkkiokseen virtuaalirahaa eli krediittejä.

Näillä krediiteillä hän voi shoppailla Quitterin kaupasta tavaraa: mopoja, kännyköitä, lentolippuja, jopoja, karkkia, levyjä, lehtiä. Quitterissa siis kannattaa käydä joka päivä, jotta krediittejä kertyy tarpeeksi omaa ostosta varten.

Tavarat toimitetaan ostajalle kotiin maksutta. Hänen tarvitsee vain omaksua Quitter-kysymysten kautta tupakkavalistusta. Syöpäyhdistys ei maksa tavarasta mitään, ne saadaan tavarantoimittajilta vaihtokauppana Quitter.fi:n tarjoamasta medianäkyvyydestä nuorisokohderyhmässä.

IRC-Gallerian tukimediana käytettiin Spotify-mainontaa. Kampanjan äänimainonta tuottikin Suomen Spotify-historian parhaan klikkiprosentin.

Tulokset

• Quitter-yhteisössä on käyty lähes kolme miljoonaa kertaa
• Yhteisö on osallistuttanut 387 950 eri nuorta (keski-ikä 16,2 v.) ja tupakkavalistuksen parissa on vietetty keskimäärin 1,5 minuuttia – päivä toisensa jälkeen.
• Quitterin keskustelussa on yli 106 000 kommenttia.
• Quitter nousi kolmessa kuukaudessa IRC-Gallerian toiseksi suurimmaksi yhteisöksi – ohi Metallican, Lady Gagan ja Simpsonien faniyhteisöjen – ollen täten IRC-Gallerian kaikkien aikojen menestyksekkäin kampanjayhteisö.

Vuoden 2009 lopulla finanssiturbulenssi oli johtanut pankkien väliseen epäluottamukseen, mataliin korkoihin ja kohonneisiin jälleenrahoituskustannuksiin. Aktian talletuskanta oli kääntynyt laskuun.

Aktia päätti kääntää talletuspaon ja lupasi 2 % koron jokaiselle,
jolla oli vähintään 10 000 euroa talletettavaa vuoden ajaksi. Talletustarjous sisälsi yhden nosto-oikeuden ilman kustannuksia.

Aktia näkee jokaisessa asiakkaassaan ihmisen. Tämä asiakaslupaus toimi kampanjan markkinointiviestinnän muotoa ohjaavana: 2 % -tarjous oli viestinnän kärkenä, mutta siten, että kakkoset olivatkin persoonallisia hahmoja. Ja viesti mahdollisimman selkeä ja yksinkertainen.

Pääkaupunkiseutu on Aktialle strategisesti tärkeä kasvualue. Kampanja käynnistyi tammikuussa 2010 näkyvästi ulkomainonnalla esim. Forumin seinässä sekä bussien ja raitiovaunujen kyljissä Helsingin keskustassa. Samaan aikaan kampanja alkoi näkyä myös koko Aktian toimialueella televisiossa ja printtimainonnassa sekä verkossa. Jokaisen luovan ratkaisun pääosassa oli persoonallinen kakkonen, yksi tai useampia.

Kampanjan tulokset ylittivät tavoitteet selvästi. Vähintään vuoden mittaiset talletukset nousivat noin 50 %:lla ja pitkiä talletuksia tehneiden asiakkaiden määrä kasvoi lähes 90 %.

Lisätietoja:
Johtaja Taru Narvanmaa, Aktia Oyj, p. 050 5909 398
Asiakkuusjohtaja, Barbara Sorsa, hasan & partners p. 040 8600 268

Vuonna 2010 päivittäistavarateollisuuden kuumin keskustelun aihe on ollut
natriumglutamaatti ja kamara. Pietarsaarelainen perheyritys, Snellman, on
rohjennut haastaa koko lihateollisuuden totutut pelisäännöt. Kuluttajat
ovat ottaneet tämän riemulla vastaan.

Snellmanin strateginen oivallus on alalla harvinainen. Koko lihateollisuus
on perustunut tuotepreferenssiin. Kuluttaja pitää yhden valmistajan
nakeista, toisen leikkeleistä ja kolmannen maksamakkarasta. Tämä on
johtanut siihen, että yksittäiset lanseeraukset ovat tärkeässä roolissa.
Kuluttaja ei siis ole valinnut tuotteita valmistajabrändin perusteella.
Snellmanilla uskottiin, että mikäli kuluttajat tietäisivät, millä
tinkimättömyydellä he tuotteita valmistavat, valmistajaprefenssin
vahvistaminen ja kaupallinen menestys olisivat mahdollisia kaikissa
tuoteryhmissä.

Edellisen näkemyksen mukaisesti Snellman poisti kaikista tuotteistaan
natriumglutamaatin ja kamaran. Koko kampanjointi rakennettiinkin, ei vain
yhden uutuustuotteen, vaan kymmenien eri tuotteiden varaan. Tavoitteena oli
saavuttaa merkittäviä markkinaosuuksia kaikissa näissä lihavalmiste-
tuoteryhmissä.

Mainonta oli humoristista, selkeää ja sympaattista, vaikka asia itsessään
oli erittäin haastava ja jopa hieman epämiellyttävä, sillä kyse oli
kuitenkin ruuasta. Kampanjointia tuki PR-toimenpiteet, oma kotisivu sekä
suoraviivainen printti- ja ulkomainonta, unohtamatta jo tavaramerkiksi
muodostunutta tuotepakkausten tarroitusta. Lopputulos on ollut huima.
Snellmanin euromääräinen myynnin kehitys ja markkinaosuus on kasvanut
räjähdysmäisesti kaikissa lihavalmistetuoteryhmissä. Brändin prefenssi on
huipussaan kautta aikojen ja haastajasta on tullut halutuin valmistaja sekä
markkinajohtaja mm. leivänpäällisissä, kokolihoissa ja meetvurstissa.

Snellman on viimeisen kahden vuoden aikana menestynyt kaupallisesti
erittäin hyvin. Tämän todistaa kaikki kaupalliset ja mielikuvalliset
mittarit sekä mm. kaksi Grand Effie ja kaksi Adprofit voittoa. Vastaavaan
ei ole yksikään suomalainen mainostaja aiemmin pystynyt. Koko
markkinointialalle on rohkaisevaa tieto siitä, että tämä kaikki on
kiistatta saavutettu brändille sopivan kampanjoinnin siivittämänä.

Lisätietoja: Snellmanin Lihanjalostus Oy, Peter Fagerholm myynti- ja
markkinointijohtaja
  050 5533665

Vuosi 2009 oli Kiinteistömaailmalle historiallisen hyvä. Hyppäsimme vuodessa useimmilla mittareilla markkinakolmosesta markkinaykköseksi
Keskellä asuntomarkkinoita ravistellutta lamaa, pienemmällä henkilömäärällä ja edellisvuotta 35 % pienemmällä markkinointibudjetilla nostimme kaikkia markkinoinnin mittareita, kasvatimme reilusti markkinaosuuttamme ja teimme kaikkien aikojen parhaan liikevaihdon.

Vuoden 2009 tunnettuus- ja mielikuvatutkimuksessa olimme ensimmäistä kertaa valtakunnan tunnetuin välitysketju. Tärkeimmäksi markkinoinnin mittariksi asettamamme suosittuus kaksinkertaistui ja nousimme alan mielikuvajohtajaksi. Erityisen hyvin menestyimme pääkaupunkiseudulla, joka on suurin ja tärkein markkina-alueemme ja jossa on myös kovin kilpailu.

Onnistuminen perustui selkeään näkemykseen ja johdonmukaiseen työhön. Löysimme insightin, jota muut eivät olleet havainneet: Suomalaiseen luonteeseen kuuluu hieman pessimistinen jahkailu ja asuntokauppa on yksi elämän suurimmista päätöksistä. Se aiheuttaa luonnollisesti ihmisissä epävarmuutta. Tämä epävarmuus korostui vuonna 2009, jolloin nekin asiakkaista jahkailivat, joilla ei ollut siihen mitään syytä.

Tästä näkemyksestä kumpusi markkinoinnin konsepti Apua jahkailijoille. Lopetimme suositun pupumainonnan ja valjastimme kaikki markkinoinnin ja viestinnän keinot tarjoamaan tukea asunnon vaihdon, oston tai myynnin kanssa jahkaileville. Markkinointiviestinnässä nostimme ihmisten tietoisuuteen Kiinteistömaailman asunnonvaihtoa helpottavat palvelut ja välittäjien ammattitaidon. Emme silti olleet tylsiä vaan teimme inspiroivaa, viihdyttävää ja huomiota herättävää mainontaa.

Nousimme vuodessa alan asiajohtajaksi, joka rohkaisee toimimaan ja tarjoaa parhaan avun ammattitaitoisen välittäjäkuntansa ja uniikkien ostamista ja myyntiä helpottavien palvelujensa avulla.

Vuoden 2009 alusta lähtien yhteistyökumppaninamme on ollut mainostoimisto King.

Lataa tästä kuvapaketti (4.1 mb)